Kerrankin minä olen ajoissa liikkeellä! Askartelutarvikkeet on miltei kasassa, alustava työ lapsia varten on tehty (luulisin, että kaksipuoleinen teippi pienissä sormissa ei koskaan osuisi sinne minne pitäisi, joten diktaattorin ottein tein teippi-hommat jo valmiiksi) ja iltapäivällä voidaan siis aloittaa askartelu.
Minä tein jo omien mummojeni kortit valmiiksi. Kumpainenkin heistä on edelleen elossa, mutta miehen mummon taanoinen poismeno laittoi asiat oikeisiin mittasuhteisiin, eikä minunkaan mummoni täällä ikuisesti ole. Joten jos haluan heitä muistaa, niin on muistettava nyt!
Askartelu-idea oli tälläkertaa hyvin yksinkertainen. Taitellaan vietereitä paperista ja teipataan niiden päihin sydämiä. Ja siinä se kaikessa yksinkertaisuudessaan onkin.